”Asettakaa koulu yhteyteen elämän kanssa, niin kaikki oppiaineet joutuvat pakostakin vuorovaikutukseen keskenään”
(John Dewey. The Child and the Curriculum. The School and Society. The Univercity of Chicago Press, 1943)
Eheyttävän opetuksen tavoitteena on luonnollisten ja mielekkäiden kokonaisuuksien opetus tavalla, joka tukee oppilaan kasvua eheäksi ja itsenäisesti ajattelevaksi persoonaksi, joka kykenee toimimaan ja tekemään päätöksiä tulevaisuuden yhteiskunnassa.
Eheyttävä opetus pedagogisena mallina on suhteellisen tuore ja vähän tutkittu. Sen kanssa läheisiä käsitteitä ovat ilmiölähtöinen oppiminen, ankkuroiva opetus, integroiva opetus (Åhlberg) sekä yhteyksien pedagogiikka (Dillon).
Sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelmissa eheyttäminen näkyy kaikille oppiaineille yhteisissä aihekokonaisuuksissa, joita opetuksessa tulisi käsitellä. Irmeli Halisen, Opetushallituksen ops-työn päällikön mukaan (Spektri-lehti 3/2013) eheyttäminen tulee olemaan nyt suunnitteilla olevassa opetussuunnitelmassa läpikulkeva ajatus ja keskeinen tavoite, joka on velvoite ja toimintamalli jokaiselle opettajalle.
Eheyttämistavat voidaan jakaa horisontaalisiin sekä vertikaalisiin. Horisontaalisella eheyttämisellä tarkoitetaan oppiaineksen käsittelyä yli oppiainerajojen, eri oppiaineiden yhteistyönä. Tämä voidaan käytännössä toteuttaa esimerkiksi projektityöskentelyllä tai ilmiölähtöisenä oppimisena.
Vertikaalisella eheyttämisellä tarkoitetaan oppiaineen opetussisällön eheyttä. Sitä, että opetuksessa lähtökohtana on oppilaan tieto- ja taitotaso. Opetus tulisi siis aloittaa tutusta ja konkreettisesta ja päädyttävä uuteen ja abstraktiin, jotta oppilaalle voi aiheesta muodostua ehyt kokonaisuus pirstaleisen tiedon sijaan. Opetussisällön eheys on edellytys kaikelle eheyttävälle opetukselle.
Eheyttävän opetuksen lähtökohta voi olla oppilaan oma elämäntilanne ja mielenkiinnon kohteet tai opettajan etukäteen valitsema ja suunnittelema konteksti.
suklaan ABC 